Lanserad 1.11.2016
Löytöretki menneille vuosikymmenille
Kun Salli Saulio järjesteli Ester-äitinsä innostamana isänsä Risto Saulion runsasta kirjallista jäämistöä, hän alkoi lukea ja poimia erilleen kiinnostavimpia tekstejä. Ester antoi myös omat päiväkirjansa ja kirje-arkistonsa tutkittavaksi. Hauskoja, herkkiä ja mielenkiintoisia tapahtumia sisältäviä tekstejä löytyi niin paljon, että syntyi ajatus kirjasta.
– Äidin kanssa käydyt keskustelut ja päiväkirjojen tarkennukset ovat olleet välttämättömiä toimitustyön etenemiselle, kertoo Salli ja kutsuukin vasta julkistettua Tunturitytön ja tulenvirittäjän matkassa -kirjaa heidän yhteiseksi projektikseen.
Kirja jakautuu neljään osaan. Juuret-osassa kumpikin kertoo lapsuudestaan ja koulun aloittamisesta. Äidin kuolema ja evakkomatka varjostivat Esterin lapsuutta. Siivet-osiossa molemmat muuttavat Helsinkiin opiskelemaan teologiaa ja tutustuvat toisiinsa. Kesätöitä löytyy pohjoisesta. Ester valmistuu ja menee uskonnonopettajaksi Äänekoskelle. Nuoret avioituvat. Lento-osa kertoo nuoren perheen elämästä ensin Keski-Suomessa ja sitten Rovaniemellä. Lasten syntymät tuovat paljon iloa ja työtä. Viimeisessä Rauha-osiossa Sauliot jäävät eläkkeelle ja muuttavat Muurolan pappilasta Rovaniemelle. Nyt on entistä enemmän aikaa retkeillä, marjastaa, hiihtää – ja kirjoittaa.
Usko ja luottamus heijastuvat teksteissä
Kirja koostuu molempien vanhempien päiväkirjakatkelmista ja enimmäkseen lähiomaisten välisestä kirjeenvaihdosta, jossa perheen kuulumiset vievät tarinaa eteenpäin. Sekä Ester että Risto ovat olleet ahkeria päiväkirjan ja kirjeiden kirjoittajia. Kirjoittajien persoonalliset piirteet ovat helposti tunnistettavissa.
Isän kirjoitustyyliä Salli luonnehtii usein välähdyksenomaiseksi ja raportoivaksi, omintakeista huumoriakin sisältäväksi, äiti taas on pohdiskelija, joka kirjoittaa enemmän ympäristöstä ja tunnelmista. Vanhempien – etenkin isän – päiväkirjat ovat olleet aikoinaan vapaasti perheenjäsenten luettavissa.
Positiivisuus, valoisuus ja luottamus johdatukseen auttavat kirjan henkilöitä selviytymään vaikeistakin elämänvaiheista. Usko on luonteva osa heidän elämäänsä. Kirjeissä on usein tutun laulun säe tai muuten kaunis ja rohkaiseva tervehdys.
– Olen halunnut säilyttää näitä teksteissä, vaikka tekstejä muuten onkin lyhennetty, Salli kertoo.
Muutakin kuin henkilöhistoriaa
Kirja on koottu perhetaustoja tuntematonta lukijaa ajatellen. Päähenkilöt ja heidän tärkeimmät kirjeenvaihtokumppaninsa tulevat vähitellen tutuiksi.
– Työn edetessä kiinnostuin henkilöhistorioiden sijaan entistä enemmän muista kirjan aihepiireistä, kuten yhteiskunnallisten muutosten heijastumisesta vanhempieni nuoruusaikoihin ja vaikkapa viestintään, Salli sanoo. Kirjeissä on käsitelty ajan hengen mukaisella tyylillä asioita, jollaisia sähköposteista tai tekstiviesteistä tuskin löytyy.
Teksti: Ritva Leppänen