SRK

– Voisiko SRK tehdä sellaisen uni- tai nukutusmusiikkia sisältävän äänitteen, jossa olisi hiljaista ja rauhoittavaa musiikkia ja jonka mukana voisi laulaa itse? Siinä ei tarvitsisi olla valmiiksi edes laulua, vaan pelkät soittimet.

Tällainen pyyntö tuli Juha Hakuliselle vuosia sitten eräällä leirillä Hankasalmella. Juha SRK:n silloisena musiikkisihteerinä kirjasi pyynnön ylös ja antoi sille työnimen ”kehtolauluja”.

Nyt, viitisen vuotta myöhemmin, valmiina on äänite ”Illalla” – levyllinen kehtolauluja ja muuta iltatunnelmaan sopivaa musiikkia. Kun alkuperäisestä ideasta edettiin toteutukseen, kävi lopulta niin, että tutuille tuutulauluille löytyi soittajien ohella myös laulajansa. Äänitteen koordinaattoriksi nimetty Matias Lahti näki nimittäin mahdollisuuden Armon lähde -levyn äänityksissä laulaneen kuoron naissektiossa. Matiaksen johtamalla Illalla-äänitteellä laulaa noin 30 laulajan naiskuoro.

– Projekti muuttui siis alkuperäisestä ideastaan, mutta käsillä oleva äänite toimii varmasti siinäkin tarkoituksessa, Juha toteaa valmiin lopputuloksen äärellä.

Soitinmusiikkiakin levyllä kuullaan kuuden pelkästään soittimilla toteutetun kappaleen verran. Äänitteellä soittava jousikvintetti säestää myös osan naiskuoron lauluista.

Kuorolaisesta kontrabasson soittajaksi

Jousikvintetissä kontrabassoa soittanut lohjalainen Sampo Ahola oli mukana ensimmäistä kertaa SRK:n äänitteellä.

– Oli unohtumaton kokemus soittaa yhdessä taitavien muusikoiden ja laulajien kanssa. Tämä on paras tapa toteuttaa musiikkiharrastustaan, siitä on iloa itselle ja muille, ja jää vielä muistokin.

Musiikkiharrastus alkoi Sampolla jo 90-luvulla rauhanyhdistyksen nuorten kuorossa. Kuorolaulusta löytyi myös polku kontrabasson pariin.

– Kuorojen takariveissä kasvaneena musiikin bassokulku on uponnut ajan myötä selkärankaan niin, että kontrabasso oli luonteva jatko, kun halusin oppia myöhemmällä iällä soittamaan jotakin instrumenttia.

Soitonopettaja löytyi Lohjalta ja ensimmäinen soitin opettajan kautta. Musiikkiopistoon 34-vuotias oli silloin yli-ikäinen.

Sampoa kiehtoo matalaäänisen jousisoittimen erityistehtävä kokoonpanoissa: basso on yleensä se peruskivi, jonka päälle muu musiikki rakentuu.

Kontrabasso sopii hyvin myös perheellisen miehen instrumentiksi.

– Soittimen rauhoittava matala ääni ei häiritse kotona perheenjäseniä, vaikka soittoajat ajoittuvat yleensä iltaan, Sampo toteaa. Toki instrumentin suuri koko tuo välillä haasteita.

– Sen kuljettamiseen tarvitaan vähintään farmariauto. Joskus saattaa ajautua arvokeskusteluun siitä, otetaanko mukaan lastenvaunut vai kontrabasso. Ja pitkän soittorupeaman jälkeen sormenpäät ovat hellinä, mutta muuten kontrabasistin elämä on silkkaa riemua.


Tavoitteena jousikvintetin sulautuminen kuoron sointiin

Illalla-levyn äänitti Timo Vikman. Timolle tämä oli SRK:n äänitteenä neljäs ja projektina mieluinen:

– Oli nautinnollista äänittää kaunista musiikkia hyvässä akustiikassa.

Hyvästä musiikista nauttimisen ohella äänityksiin liittyy aina myös paineita.

– Käytettävissä oleva aika on rajallinen ja tavoitteena on tallentaa paras mahdollinen musiikillinen lopputulos, Timo selventää.

Timo oli äänittämässä myös tälle levylle inspiraation antanutta kuorolevyä ”Armon lähde”. Levyjen esityskokoonpanojen eroa Timo kuvaa seuraavasti:

– Naiskuoro on sointiväriltään sekakuoroa kuulaampi, ja eri tyyliset sovitukset vaikuttavat myös äänittämiseen. Jousikvintetin sointi on intensiivinen mutta samalla herkkä, onhan jokaisessa stemmassa vain yksi soittaja. Tavoitteemme on ollut, että soitinmusiikki sulautuu kuoron sointiin, säilyttäen kuitenkin oman luonteensa.

Motivoituneena äänittäjänä tunnettu Timo lähtee äänityksiin kehittymään ja oppimaan uutta.

– Jokainen äänitysprojekti opettaa valtavan paljon. Äänittäjä voi vaikuttaa erityisesti siihen, että tekniikka toimii sujuvasti ja äänittäminen etenee jouhevasti vapautuneessa ilmapiirissä. Onnistunut lopputulos palkitsee vaivannäön ja tuottaa suurta iloa.


Teksti: Sasu Hartikainen

Din kundvagn är tom